Joyourself kajaani suomi

Kaupungin keskustan kohdilta ulottuu muutaman kilometrin mittainen graniittikiila myös joen pohjoispuolelle. Sitä kiertää liuskevyöhyke, jossa on erilaisia gneissejä ja Migmatiittia. Gneissivyöhyke jatkuu joen eteläpuolelle, jossa tavataan laajoja alueita myös kvartsiittia , kiilleliusketta ja fylliittiä.

Kvartsiittia esiintyy erityisesti korkeimpien kohoumien kuten Lehtovaaran kallioperässä. Lehtovaaran alueella tavataan hieman myös dolomiittikallioperää. Kunnan länsiosassa on peridotiitti -, gabro - ja amfiboliittiesiintymiä. Tärkein kivennäismaalaji Kajaaninkin alueella on luonnollisesti moreeni.

Moreenipeitteen paksuus vaihtelee ja se on kohoumien kohdalla ohuempi kuin alavammilla alueilla. Kuitenkin esimerkiksi Kajaanin kaakkoisosissa moreeni esiintyy paikoin drumliinimaisina muodostumina. Myös kumpumoreeneja tavataan Kajaanin eteläosassa. Kohoumien väliset notkelmat, samoin kuin laajemmat tasaiset alueet etenkin kaupungin länsi- ja eteläosissa ovat turvekerrostumien peitossa.

Turvemaita on Kajaanin alueen eteläpuolella huomattavasti enemmän kuin pohjoisosassa. Glasifluviaalinen aines esiintyy harvoissa kohdin selväpiirteisinä harjumuodostumina.

Yleisimmin sitä esiintyy laajoina tasanteina tai kuoppakenttinä. Kajaanin laajimmat lajittuneiden maalajien esiintymät liittyvät harjujaksoon. Hiekkaesiintymiä on myös muun muassa Koutalahdessa ja Vuoreslahden perällä.

Savimaalajeja on pieninä esiintyminä esimerkiksi Paltaniemessä, Koutaniemessä ja Kajaaninjoen rannalla. Kajaanin läpi kulkee huomattava harjujakso. Se alkaa Pohjois-Karjalan puolelta, kulkee Sotkamon kirkonkylän ja Vuokatin kautta Kajaaniin ja suuntautuu sieltä edelleen Manamansalon ja Rokuan kautta luodetta kohti. Kajaanin alueella harjujakson kuuluvat Matinmäen — Mustikkamäen alue, Paltaniemi, Koutaniemi ja Ärjänsaari.

Pekonkankaan — Salmijärven harjujakso kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Suhteellisilta korkeussuhteiltaan pääosa Kajaanin alueesta on loivasti kumpuilevaa, lähinnä kankaremaata. Korkeusvaihtelut kasvavat itään ja pohjoiseen päin ja osassa aluetta avataan vuorimaatakin. Absoluuttinen korkeus kohoaa Oulujärven rannasta kohti itään ja kaakkoa. Kaupungin kaakkoisosassa Karsikkovaaran - Lahnasjärven seudulla keskikorkeus on yli m, koillisosassa keskikorkeus on lähes m.

Kajaanin korkein vaara on Sotkamon vastaisella rajalla kohoava Leihunvaara m. Myös tunnettu Lehtovaara kohoaa yli metrin. Kunnan länsiosassa maasto viettää loivasti etelästä pohjoiseen. Täällä myös on paljon ylävää kumpumaata, mutta alueen korkein kohouma Saaresmäki on vain m. Kajaaninjoen eteläpuolella, suunnilleen linjan Sarvivaara - Hoikankankaan eteläpuolisella alueella, maasto on poikkeuksellisen kivistä ja huuhtoutunutta. Muinaisen Sotkamon jääjärven purkausuomasto sijaitsi todennäköisesti juuri näillä kohdin.

Uomia esiintyy koko Kattilamäen ja Sarvivaaran välisellä alueella ja viimeinen niistä on Sarvivaaran länsipuolella. Sotkamon jääjärven purkautuminen on alkanut n.

Tämä selittää alueen nykyisen maaston kivisyyden ja huuhtoutuneisuuden. Kajaanin alueen vedet kuuluvat pääasiassa Oulujärven vesistöön.

Vain hyvin pieni osa vesistä kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen. Oulujärven rantaa kuuluu pitkän matkaa Kajaaniin, pohjoisesta Jormuanlahden seudulta etelään aina Kouraniemen eteläpuolelle. Välillä sijaitsee muun muassa ennen jyrkistä vyöryvistä rannoistaan tunnettu Paltaniemi. Idässä Kajaanin alueeseen kuuluvat Sotkamon reitin länsipäässä Nuasjärvessä olevat Kuluntalahti ja pääosa Rehjanselkää.

Kaupungin keskustan läpi virtaa Kajaaninjoki juoksuttaa Sotkamon reittiä pitkin tulevat vedet Oulujärveen. Sotkamoon saakka ulottuvan Nuasjärven vedenpinnan korkeus on m ja Oulujärven vedenpinta m joten putousta on lyhyellä matkalla lähes 15 m. Kaupungin kohdalla on kaksi vesivoimalaa , Koivukosken ja Ämmänkosken voimalat. Lännessä huomattavimmat joet ovat Vuolijoki ja Vuottojoki. Kaupungin alueella on myös lukuisia pikku järviä ja — jokia.

Suurin osa kaupungin alueen vesistöistä kuuluu Kajaaninjoen valuma-alueeseen, mutta on myös pienempiä jokia tai puroja , jotka purkavat valuma-alueensa suoraan Oulujärveen. Maininnan ansaitsee Kajaanin alueen lounaisosassa sijaitseva Mainuanjoki. Oulujärven rannalla sijaitsevat Kajaanin harjut ovat tunnettuja korkeista ja jyrkistä törmistään. Tyrsky on kuluttanut harjun rinteisiin jyrkkiä vyörytörmiä Paltaniemessä, Koutaniemessä ja Ärjänsaaressa.

Oulunjärven kallistuessa hiljalleen maankohoamisen myötä kohti kaakkoa järvenpinta on noussut ja kuluttanut rantoja. Paltaniemen vanha hautausmaakin on osittain vyörynyt aaltoihin. Oulujärven säännöstely luvulta lähtien on kuitenkin melkein keskeyttänyt eroosion ja törmät ovat alkaneet metsittyä.

Kasvitieteellisesti Kajaani sijoittuu vaihettumisvyöhykkeeseen jossa tavataan sekä pohjoista että eteläistä vaikutusta. Kasvillisuuden alueellinen vaihtelu seuraa paljolti pinnanmuotojen sekä maa- ja kalloperän vaihteluita. Tärkeimmät kasvillisuudet muodot ovat luonnollisesti metsät ja suot. Kajaani kuuluu alueeseen, jossa maa-alasta on suota yli kolmannes.

Merkittävä osa suoalasta on kuitenkin. Kajaanin alue kuuluu Pohjanmaa-Kainuun metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen. Suhteellisesti suurin osa metsäalasta on tuoreita kangasmetsiä , mutta myös kuivahkoja kankaita on runsaasti. Myös lehtomaisia kankaita , jopa lehtometsiä tavataan kaupungin alueella. Kuivimmilla lajittuneiden maalajien alueilla esiintyy myös variksenmarja-kanerva-tyypin kuivia kankaita.

Kajaanin metsämaista on puolet mäntyvaltaisia. Näitä on paitsi kuivien kankaiden metsät myös varsin kaupungin eteläosassa yleisesti esiintyvät rämeet.

Kuusimetsiä on runsaasti ja lehtipuuvaltaisia metsiä noin viisi prosenttia metsäalasta loppujen ollessa puuttomia. Kajaani kuuluu Pohjanmaan aapasuoalueeseen. Tutkittujen soiden turvekerrosten keskipaksuudet ovat vaihdelleet 0,5—2,3 metrin välillä.

Valtaosa soista on ojitettu. Lännessä entisen Vuolijoen pitäjän alue on runsassoinen. Alueen suurimpia soita ovat Humpinsuo , Kaakkurisuo , Lämpsänneva ja Väyryneva. Vuoden keskilämpötila on Kajaanissa n. Lämpimimmän kuukauden, heinäkuun , keskilämpötila on n. Termisen kasvukauden pituus on Kajaanissa n. Lumipeitteen syvyys maaliskuussa on keskimäärin 75 cm. Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta lähtien.

Käytetty aluejako on 1. Kajaanissa ilmestyy kuusipäiväinen viikkolehti Kainuun Sanomat ja paikallislehti Koti-Kajaani. Näitten lisäksi lukuisat yhteisöt ja yhdistykset toimittavat omia tiedotuslehtiään, säännöllisimmin ilmestyy Kajaanin luterilaisen seurakunnan Seurakuntalehti Kajaanissa on toiminut vuodesta lähtien Kajaanin taidemuseo , joka sijaitsee entisen poliisitalon tiloissa. Taidemuseon omistuksessa on kotimaiseen moderniin taiteeseen erikoistunut taidekokoelma, jota on kerätty luvulta alkaen.

Teatteritoimintaa Kajaanissa on harrastettu aktiivisesti koko luvun ajan, ja vuodesta kaupungissa on toiminut Kajaanin kaupunginteatteri. Kajaanin kaupunginteatteri on myös Oulun läänin alueteatteri, ja se valittiin vuonna vuoden teatteriksi Kristian Smedsin ollessa sen johtajana. Osana Kajaanin kaupunkiseudun aluekeskusohjelmaa käynnistettiin syksyllä Generaattori -hanke.

Hankkeen tavoitteena oli luoda seudun taiteilijoille toimintaedellytyksiä ja kouluttaa sekä nuoria että ammattimaisia taiteen tekijöitä. Näkyvin osa Generaattoria oli vilkas toiminta omalla näyttämöllä sekä useat eri tapahtumat. Kulttuuriprojektia on jatkanut alkuvuodesta toimintansa aloittanut kulttuuriosuuskunta G-voima. G-voima on Generaattorin, Routa ry: Kainuun musiikkiopisto on perustettu vuonna Höyrylaivaristeilyt Oulujärvelle Koe Oulujärven maisemat aidolla höyrylaivalla.

Höyrylaiva Kouta risteilee Oulujärvelle. Voit järjestää oman risteilyn…. Kajaanin ladut tarjoavat eritasoisia latu-uria perinteiselle ja vapaalle hiihdolle. Valaistu latu löytyy jokaisesta kaupunginosasta. Yksityinen, viihtyisä hotelli Kajaani sijaitsee Kajaanin keskustassa aivan Kajaaninjoen välittömässä läheisyydessä, mutta kuitenkin lähellä kaikkia…. Jotain aitoa ja alkuperäistä keskellä kaupunkia. Kaunis jokimaisema linnanraunioineen korttelin takana ja keskustan monipuoliset….

Kartanoelämää Suomen pohjoisimmassa kartanossa kivenheiton päässä Kajaanin keskustasta ja linnan raunioista. Tule nauttimaan historian havinasta….

Kainuuravintola Kippo on perinteitä kunnioittava, mutta hetkessä elävä tunnelmallinen hyvän ruoan keidas Vuokatissa. Ravintola Anorak yhdessä R-Collectionin kanssa tarjoaa elämyksiä saman katon alla historiallisessa hirsitalomiljöössä Kajaanin keskustassa.

Amerikan-italialainen bistro rakkaudesta ruokaan, intohimona…. Teehuone Tsaikka on mainio paikka teen ystävälle. Meiltä löydät laajan valikoiman irtoteetä, jota voit nauttia…. Tilaa uutiskirje, saat tiedot tapahtumista helposti sähköpostiisi. Voit peruuttaa tilauksen milloin tahansa uutiskirjeen lopussa sijaitsevasta linkistä. Juhlapyhien aattoina klo Kohteet Ihastu kohteisiimme ympäri Kajaania ja Oulujärveä.

Urho Kekkosen Kajaani Kajaani. Kulttuuri Monipuolinen kulttuuritarjonta niin aikuisille kuin lapsillekin. Kongressi- ja kulttuurikeskus Kaukametsä Kajaani. Kohteet Kokoukset ja juhlat Kulttuuri. Kohteet Kulttuuri Ostokset Ravintolat Tekemiset. Kajaani Tanssii -tapahtuma Kajaani. Ladut Kajaani , Oulujärvi.

: Joyourself kajaani suomi

SEKSIKAUPAT OULU SUIHINOTTO KONDOMI Kainuun ainoa harmaakivikirkko on rakennettu Kajaanin raviradalle kerättiin keppihevosratsastajaa, jotka kirmailivat raviradalla 5 minuuttia. Kainuuravintola Kippo on perinteitä kunnioittava, mutta hetkessä elävä tunnelmallinen hyvän ruoan keidas Vuokatissa. Kasvillisuuden alueellinen vaihtelu seuraa paljolti pinnanmuotojen sekä maa- ja kalloperän vaihteluita. Kaukametsän kongressikeskus sijaitsee luonnonkauniilla paikalla Kajaaninjoen varressa.
Hierontaa ja seksiä thai massage fuck video 226
Viipurin huorat gay nude massage Kajaanin alue kuuluu Pohjanmaa-Kainuun metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen. Kainuuravintola Kippo on perinteitä kunnioittava, mutta hetkessä elävä tunnelmallinen hyvän ruoan keidas Vuokatissa. Se työllisti aluksi neljä päätoimista ammattimuusikkoa. Scandic Kajanus KajaaniOulujärvi. Majoitus Nauti olostasi mukavasti yöpyen. Näkymät Lue Muokkaa Muokkaa wikitekstiä Näytä historia.
Skirt striptease budapest porno Caroline hieronta sexwork vaasa

Sen keskus oli kaupungin ja joen pohjoispuolella. Vuonna väkiluku oli ja vielä vuonna se oli vain 1  henkeä [9]. Toisen maailmansodan aikana Kajaani joutui kokemaan kovia, sillä huomattava osa sen asuinrakennuksista tuhoutui useissa pommituksissa. Myös monet ydinkeskustan liiketalot tuhoutuivat. Rakentaminen ja väestönkasvu oli erityisen voimakasta varsinkin jatkosodan jälkeisenä aikana. Kaupunki on luvun puolivälistä alkaen kärsinyt muuttotappiosta asukkaiden muuttaessa varsinkin Ouluun ja pääkaupunkiseudulle lähde?

Kajaanin luonnonmaisemat ovat vaihtelevat, sillä kaupunki sijaitsee Kainuun vaara-alueen ja Suomenselän vaihettumisvyöhykkeellä. Maisemien rungon muodostavat kivilajikoostumukseltaan kirjava kallioperä ja mannerjäätikön aikaiset muodostumat. Kallioperältään Kajaanin alue jakaantuu kahteen selväpiirteiseen osaan. Länsiosassa Kajaaninjoen eteläpuolella on laaja yhtenäinen graniittialue.

Itä- ja pohjoisosa taas ovat liuskekivien muodostamaa aluetta. Kaupungin keskustan kohdilta ulottuu muutaman kilometrin mittainen graniittikiila myös joen pohjoispuolelle. Sitä kiertää liuskevyöhyke, jossa on erilaisia gneissejä ja Migmatiittia. Gneissivyöhyke jatkuu joen eteläpuolelle, jossa tavataan laajoja alueita myös kvartsiittia , kiilleliusketta ja fylliittiä.

Kvartsiittia esiintyy erityisesti korkeimpien kohoumien kuten Lehtovaaran kallioperässä. Lehtovaaran alueella tavataan hieman myös dolomiittikallioperää. Kunnan länsiosassa on peridotiitti -, gabro - ja amfiboliittiesiintymiä. Tärkein kivennäismaalaji Kajaaninkin alueella on luonnollisesti moreeni.

Moreenipeitteen paksuus vaihtelee ja se on kohoumien kohdalla ohuempi kuin alavammilla alueilla. Kuitenkin esimerkiksi Kajaanin kaakkoisosissa moreeni esiintyy paikoin drumliinimaisina muodostumina.

Myös kumpumoreeneja tavataan Kajaanin eteläosassa. Kohoumien väliset notkelmat, samoin kuin laajemmat tasaiset alueet etenkin kaupungin länsi- ja eteläosissa ovat turvekerrostumien peitossa. Turvemaita on Kajaanin alueen eteläpuolella huomattavasti enemmän kuin pohjoisosassa. Glasifluviaalinen aines esiintyy harvoissa kohdin selväpiirteisinä harjumuodostumina.

Yleisimmin sitä esiintyy laajoina tasanteina tai kuoppakenttinä. Kajaanin laajimmat lajittuneiden maalajien esiintymät liittyvät harjujaksoon. Hiekkaesiintymiä on myös muun muassa Koutalahdessa ja Vuoreslahden perällä. Savimaalajeja on pieninä esiintyminä esimerkiksi Paltaniemessä, Koutaniemessä ja Kajaaninjoen rannalla. Kajaanin läpi kulkee huomattava harjujakso. Se alkaa Pohjois-Karjalan puolelta, kulkee Sotkamon kirkonkylän ja Vuokatin kautta Kajaaniin ja suuntautuu sieltä edelleen Manamansalon ja Rokuan kautta luodetta kohti.

Kajaanin alueella harjujakson kuuluvat Matinmäen — Mustikkamäen alue, Paltaniemi, Koutaniemi ja Ärjänsaari. Pekonkankaan — Salmijärven harjujakso kuuluu valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan. Suhteellisilta korkeussuhteiltaan pääosa Kajaanin alueesta on loivasti kumpuilevaa, lähinnä kankaremaata.

Korkeusvaihtelut kasvavat itään ja pohjoiseen päin ja osassa aluetta avataan vuorimaatakin. Absoluuttinen korkeus kohoaa Oulujärven rannasta kohti itään ja kaakkoa.

Kaupungin kaakkoisosassa Karsikkovaaran - Lahnasjärven seudulla keskikorkeus on yli m, koillisosassa keskikorkeus on lähes m. Kajaanin korkein vaara on Sotkamon vastaisella rajalla kohoava Leihunvaara m. Myös tunnettu Lehtovaara kohoaa yli metrin. Kunnan länsiosassa maasto viettää loivasti etelästä pohjoiseen. Täällä myös on paljon ylävää kumpumaata, mutta alueen korkein kohouma Saaresmäki on vain m.

Kajaaninjoen eteläpuolella, suunnilleen linjan Sarvivaara - Hoikankankaan eteläpuolisella alueella, maasto on poikkeuksellisen kivistä ja huuhtoutunutta. Muinaisen Sotkamon jääjärven purkausuomasto sijaitsi todennäköisesti juuri näillä kohdin. Uomia esiintyy koko Kattilamäen ja Sarvivaaran välisellä alueella ja viimeinen niistä on Sarvivaaran länsipuolella. Sotkamon jääjärven purkautuminen on alkanut n. Tämä selittää alueen nykyisen maaston kivisyyden ja huuhtoutuneisuuden.

Kajaanin alueen vedet kuuluvat pääasiassa Oulujärven vesistöön. Vain hyvin pieni osa vesistä kuuluu Vuoksen vesistöalueeseen. Oulujärven rantaa kuuluu pitkän matkaa Kajaaniin, pohjoisesta Jormuanlahden seudulta etelään aina Kouraniemen eteläpuolelle.

Välillä sijaitsee muun muassa ennen jyrkistä vyöryvistä rannoistaan tunnettu Paltaniemi. Idässä Kajaanin alueeseen kuuluvat Sotkamon reitin länsipäässä Nuasjärvessä olevat Kuluntalahti ja pääosa Rehjanselkää. Kaupungin keskustan läpi virtaa Kajaaninjoki juoksuttaa Sotkamon reittiä pitkin tulevat vedet Oulujärveen.

Sotkamoon saakka ulottuvan Nuasjärven vedenpinnan korkeus on m ja Oulujärven vedenpinta m joten putousta on lyhyellä matkalla lähes 15 m. Kaupungin kohdalla on kaksi vesivoimalaa , Koivukosken ja Ämmänkosken voimalat.

Lännessä huomattavimmat joet ovat Vuolijoki ja Vuottojoki. Kaupungin alueella on myös lukuisia pikku järviä ja — jokia. Suurin osa kaupungin alueen vesistöistä kuuluu Kajaaninjoen valuma-alueeseen, mutta on myös pienempiä jokia tai puroja , jotka purkavat valuma-alueensa suoraan Oulujärveen.

Maininnan ansaitsee Kajaanin alueen lounaisosassa sijaitseva Mainuanjoki. Oulujärven rannalla sijaitsevat Kajaanin harjut ovat tunnettuja korkeista ja jyrkistä törmistään. Tyrsky on kuluttanut harjun rinteisiin jyrkkiä vyörytörmiä Paltaniemessä, Koutaniemessä ja Ärjänsaaressa. Oulunjärven kallistuessa hiljalleen maankohoamisen myötä kohti kaakkoa järvenpinta on noussut ja kuluttanut rantoja. Paltaniemen vanha hautausmaakin on osittain vyörynyt aaltoihin.

Oulujärven säännöstely luvulta lähtien on kuitenkin melkein keskeyttänyt eroosion ja törmät ovat alkaneet metsittyä. Kasvitieteellisesti Kajaani sijoittuu vaihettumisvyöhykkeeseen jossa tavataan sekä pohjoista että eteläistä vaikutusta. Kasvillisuuden alueellinen vaihtelu seuraa paljolti pinnanmuotojen sekä maa- ja kalloperän vaihteluita.

Tärkeimmät kasvillisuudet muodot ovat luonnollisesti metsät ja suot. Kajaani kuuluu alueeseen, jossa maa-alasta on suota yli kolmannes. Merkittävä osa suoalasta on kuitenkin. Kajaanin alue kuuluu Pohjanmaa-Kainuun metsäkasvillisuusvyöhykkeeseen.

Suhteellisesti suurin osa metsäalasta on tuoreita kangasmetsiä , mutta myös kuivahkoja kankaita on runsaasti. Myös lehtomaisia kankaita , jopa lehtometsiä tavataan kaupungin alueella. Kuivimmilla lajittuneiden maalajien alueilla esiintyy myös variksenmarja-kanerva-tyypin kuivia kankaita. Kajaanin metsämaista on puolet mäntyvaltaisia. Näitä on paitsi kuivien kankaiden metsät myös varsin kaupungin eteläosassa yleisesti esiintyvät rämeet.

Kuusimetsiä on runsaasti ja lehtipuuvaltaisia metsiä noin viisi prosenttia metsäalasta loppujen ollessa puuttomia. Kajaani kuuluu Pohjanmaan aapasuoalueeseen. Tutkittujen soiden turvekerrosten keskipaksuudet ovat vaihdelleet 0,5—2,3 metrin välillä. Valtaosa soista on ojitettu. Lännessä entisen Vuolijoen pitäjän alue on runsassoinen. Alueen suurimpia soita ovat Humpinsuo , Kaakkurisuo , Lämpsänneva ja Väyryneva. Vuoden keskilämpötila on Kajaanissa n. Lämpimimmän kuukauden, heinäkuun , keskilämpötila on n.

Termisen kasvukauden pituus on Kajaanissa n. Lumipeitteen syvyys maaliskuussa on keskimäärin 75 cm. Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta lähtien. Käytetty aluejako on 1. Kajaanissa ilmestyy kuusipäiväinen viikkolehti Kainuun Sanomat ja paikallislehti Koti-Kajaani. Rehjansaaressa on käyttöä vuoden ympäri, mutta…. Höyrylaivaristeilyt Oulujärvelle Koe Oulujärven maisemat aidolla höyrylaivalla.

Höyrylaiva Kouta risteilee Oulujärvelle. Voit järjestää oman risteilyn…. Kajaanin ladut tarjoavat eritasoisia latu-uria perinteiselle ja vapaalle hiihdolle. Valaistu latu löytyy jokaisesta kaupunginosasta. Yksityinen, viihtyisä hotelli Kajaani sijaitsee Kajaanin keskustassa aivan Kajaaninjoen välittömässä läheisyydessä, mutta kuitenkin lähellä kaikkia…. Jotain aitoa ja alkuperäistä keskellä kaupunkia. Kaunis jokimaisema linnanraunioineen korttelin takana ja keskustan monipuoliset….

Kartanoelämää Suomen pohjoisimmassa kartanossa kivenheiton päässä Kajaanin keskustasta ja linnan raunioista. Tule nauttimaan historian havinasta…. Kainuuravintola Kippo on perinteitä kunnioittava, mutta hetkessä elävä tunnelmallinen hyvän ruoan keidas Vuokatissa.

Ravintola Anorak yhdessä R-Collectionin kanssa tarjoaa elämyksiä saman katon alla historiallisessa hirsitalomiljöössä Kajaanin keskustassa. Amerikan-italialainen bistro rakkaudesta ruokaan, intohimona…. Teehuone Tsaikka on mainio paikka teen ystävälle. Meiltä löydät laajan valikoiman irtoteetä, jota voit nauttia….

Tilaa uutiskirje, saat tiedot tapahtumista helposti sähköpostiisi. Voit peruuttaa tilauksen milloin tahansa uutiskirjeen lopussa sijaitsevasta linkistä. Juhlapyhien aattoina klo Kohteet Ihastu kohteisiimme ympäri Kajaania ja Oulujärveä. Urho Kekkosen Kajaani Kajaani. Kulttuuri Monipuolinen kulttuuritarjonta niin aikuisille kuin lapsillekin. Kongressi- ja kulttuurikeskus Kaukametsä Kajaani.

Kohteet Kokoukset ja juhlat Kulttuuri. Kohteet Kulttuuri Ostokset Ravintolat Tekemiset. Kajaani Tanssii -tapahtuma Kajaani.

Kunnan länsiosassa maasto viettää loivasti etelästä pohjoiseen. Sen keskus oli kaupungin ja joen pohjoispuolella. Kesän suurin yleisötapahtuma Kajaanissa ovat Seppälän Maalaismarkkinat elokuun lopussa, jotka kokoavat koulutilalle yli 13 ihmistä. Myös tunnettu Lehtovaara kohoaa yli metrin. Kajaanissa ilmestyy kuusipäiväinen viikkolehti Kainuun Sanomat ja paikallislehti Koti-Kajaani.

0 thoughts on “Joyourself kajaani suomi

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *